- Olet tässä:
- Etusivu
- OPETUS
- Oppiaineet
- Kurssit
- NLP:n perusteet I
- Ankkurointi, tottumukset ja tavat
Tällä oppitunnilla perehdytään tunteiden ankkurointiin, sekä tottumuksiin ja tapoihin. Ankkurointi on NLP:n termi, jolla viitataan visuaaliseen (näkyvään), auditiiviseen (kuuluvaan) tai kinesteettiseen (tuntuvaan) laukaisimeen, joka on yhdistynyt mielessä tuottamaan ennalta halutun vasteen tai vaikkapa tunnetilan. Ankkurit ovat ihmiselämän kannalta merkittäviä, sillä niiden avulla rakentuvat kaikki jokapäiväiset tavat ja tottumukset. Ankkurit ovat myös konkreettinen tapa juurruttaa jokin tieto tai kyky tiedostumattomaan mieleen. Tällainen ankkuri on esimerkiksi niin sanottu voimavara-ankkuri, joka laukaistessa tuo ihmiselle jonkin voimavaran tunnetilan. Ankkureista on hyvä esimerkki liikennevalot: kukaan ei tietoisesti pohdi, mitä punainen valo tarkoittaa, vaan väri toimii ankkurina pysähtymiselle.
Kaikkiin ihmisiin on asennettu jopa tuhansia erilaisia ankkureita. Mennään heti tutkimaan muutamia esimerkkejä, joiden avulla nähdään kuin suuresta ilmiöstä on todellisuudessa kyse.
Esimerkkejä erilaisista ankkureista
- tietty ilme kumppanin kasvoilla tarkoittaa sinulle jotain (näkyvä ankkuri)
- oma nimesi ääneen lausuttuna kiinnittää välittömästi huomiosi (kuuluva ankkuri)
- joillakin ihmisillä polveen koskeminen laukaisee naurureaktion (tuntuva ankkuri)
- kotimaan lippu saa sinut ajattelemaan jotain (näkyvä ankkuri)
- lempilaulusi laukaisee sinussa hyvän ja rennon olotilan (kuuluva ankkuri)
- maatilan haju laukaisee sinussa lapsuusmuistoja (hajuaistillinen ankkuri)
- jos suklaa parantaa mielialaasi, myös se on ankkuri sinulle (makuaistillinen ankkuri)
On ehkä helpompaa alkaa hahmottaa, miten erilaisia ankkureita on asennettu sinuun läpi elämäsi, kun ensin tulet tietoiseksi siitä, miten ankkureita voidaan asentaa. Samalla ymmärrät, miten sinä itse voit asentaa niitä itseesi tai muihin ihmisiin. Koska ankkuroinnin avulla on mahdollista vaikuttaa muihin, moraalisen opetuksen tulee kulkea käsi kädessä mielenhallintataitojen opettelun kanssa.
Yksinkertainen kosketusankkuri
Tässä esimerkissä pyydän sinua palauttamaan mieleesi jonkin viimeisen muistikuvan tilanteesta, jossa sinusta tuntui todella hyvältä. Samalla, kun palautat mieleesi tämän tunteen, voit koskettaa itseäsi hennosti nenänpäähän. Tämä hento kosketus on ankkuri. Ankkuri, eli kosketus tulee ajoittaa sellaiseen ajankohtaan, jolloin sisäinen tunteesi on jo herännyt ja se on alati kasvava. Ankkuri, eli kosketus tulee lopettaa ennen, kuin tunne kääntyy laskuun.
Kuva: Tunteen elinkaari
Kuvassa yllä on hahmotettu tunteen elinkaari sen voimakkuuden (asteikko 0 – 10) ja keston suhteen. Tunne alkaa vasemmasta laidasta, saavuttaa maksivoimakkuuden ”huippukohdassa”, ja sitten kääntyy laskuun, kunnes häviää kokonaan kuvan oikeassa laidassa. Ankkuroinnin optimialue on kirjoitettu kaavioon sanalla ”ANKKURI”. Periaatteessa optimialue jatkuu aina tunteen huippuun asti, mutta ennen huippua on hyvä jättää varoaluetta, sillä jos huipun ylittää, saattaa koko ankkuri menettää tehonsa.
Kun onnistut ankkuroimaan mielihyvän tunteen oikein, voit seuraavaksi palauttaa mielesi neutraaliin tilaan. Kysy itseltäsi esimerkiksi, mikä on parhaan ystäväsi toinen etunimi, tai mikä on puhelinnumerosi toiseksiviimeinen numero. Tämän jälkeen, kun aivosi on hämätty neutraaliin olotilaan, voit kokeilla ankkurin voimaa ja onnistumista. Tee nyt sama kosketus nenänpäähäsi ja tarkkaile itseäsi, saatko saman tunnetilan takaisin muutaman sekunnin kuluessa.
Ankkuroinnissa ja sen harjoittelussa ei ole oikotietä onneen. Kyseessä on puhtaasti harjoittelua vaativa taito. Mitä enemmän jaksat harjoitella ankkureiden asentamista ja eri tunnetilojen hahmottamista, sen paremmin opit tuntemaan tietoisesti tilanteita, joissa jokin ankkuri sinussa laukeaa itsestään. Valaistunut mielentila on tietoinen mielentila, jossa ihminen kykenee tarkkailemaan itseään ensin tietoisesti, ja lopulta tiedostumattoman mielen hallinnan kautta automaattisesti.
Huomautus i): lopuksi vielä hieman lisää erilaisia ankkureita, jotta opit oikeasti hahmottamaan niitä joka puolella. Hyvä treenimusiikki on ankkuri, puhelimen soittoääni on ankkuri, myös värinähälytys on ankkuri, kaikki hälytykset ovat ankkureita, lempivärisi on ankkuri, hyvältä tuntuvat/näyttävät housut ovat sinulle ankkuri, eturivi tai takarivi isossa tilassa on ankkuri, tietyn sanonnan toistaminen tai paidan nykäiseminen voi olla ankkuri, sairaalaan tai uimahallin tuoksu on ankkuri, kädenpuristus on ankkuri, kuten on halaaminenkin, suutelu on ankkuri, pyllylle taputtaminen on ankkuri, vilkuttaminen on ankkuri, kaikki mikä laukaisee sinussa itkun tai naurun, on ankkuroitua. Jokaisessa televisiomainoksessa sinuun yritetään asentaa tunneankkuri liittämään tuote johonkin positiiviseen tunteeseen.
Huomautus ii): muutama ankkuroinnin sovelluskohde:
1) Kun liikut aikajanallasi ja kohtaat ikäviä muistoja, voit kumota niitä positiivisilla ankkureilla, jotka laukaiset ajatellessasi kyseistä ikävää muistoa.
2) Voit myös pinota samaan kohtaan, kuten nenän päähäsi, useita eri positiivisia ankkureita, ja tehdä yhden megapositiivisen superankkurin, joka jo pelkästään olemassaolollaan saa kaikki negatiiviset menneisyyden muistot väistymään.
3) Voit ankkuroida itsevarmuutta ja onnistumisentunteita, jotka sitten laukaiset ennen julkista puheenvuoroasi tai tärkeää esitystäsi.
4) Voit muuttaa ärsyttävältä tuntuvan, mutta silti pakollisen asian mukavaksi tai neutraaliksi juuri oppimallasi megapositiivisella superankkurillasi.
5) Voit, ja todennäköisesti oletkin jo, ankkuroinut koirasi tottelemaan sinua haluamallasi tavalla. Samankaltainen ankkurointitapa, ehkä kuitenkin eri kepillä ja porkkanalla, pätee melkein jokaiseen ihmiseenkin.
6) Muodosta itsellesi ”tässä ja nyt” -ankkuri, jolla voit palauttaa itsesi aina silmänräpäyksessä nykyhetkeen. Tämä toimii myös suojanasi, kun käsittelet traumoja tai fobioita, jos tilanne alkaa tuntua liian voimakkaalta.
7) Voit ankkuroida itseesi nopean rentoutumisen ja tällä tavoin on mahdollista vaipua syvään hypnoosiin hyvin lyhyessä ajassa, jopa parissa sekunnissa.
Kun pohditaan, mikä on tunteiden kokemisen tärkein ja yksinkertaisin seuraus, on vastaus ennalta asennetun ankkurin laukeaminen. Tässä erityistä huomiota vaatii se, että ankkuri laukaisee tietyn toimintamallin joka tapauksessa: se ei välitä siitä, onko toimintamalli hyvä tai huono, tehokas vai surkea, omahyväinen tai positiivinen. Tästä esimerkkinä voidaan tarkastella tilannetta, jossa ihminen tulee vaikkapa jätetyksi ihmissuhteessaan. Joku ihminen lähtee tässä tilanteessa nauttimaan alkoholia muutamaksi vuorokaudeksi, kun joku toinen hakee seuraa satunnaisista kumppaneista. Joku kolmas taas ajautuu viikkoja kestävään masennukseen ja erakoituu kotiinsa, kun neljäs jatkaa elämäänsä jo seuraavana päivänä. Nämä kaikki ovat erilaisia jo etukäteen ihmiseen ankkuroituja toimintamalleja, jotka kaikki laukaisee sama ankkuri, tietyssä olosuhteissa, tietyssä tunnetilassa.