Emotionaaliset tilat

Tällä oppitunnilla hahmotetaan ihmisten eri emotionaalisia tiloja (myös tila, tunnetaso/-tila, emotionaalinen taso). Tilaksi kutsutaan NLP:ssä ihmisen sen hetkistä olemisen tilaa, joka on seurausta ihmisen fysiologiasta, ajatuksista ja emootioista. Kaikki tilat koetaan sisäisesti, sisäisessä maailmassa / tilassa, mutta tästä tilasta voi saada viitteitä ja havaintoja myös ulkoisesti. Ulkoisia viitteitä ovat esimerkiksi aivoaaltojen taajuus, sydämen lyöntitiheys eli pulssi ja verenpaine. On tärkeää ymmärtää, että olipa tämä sisäinen tila mikä ja millainen tahansa, kuten pelkotila, onnellisuus tai ”rakkaus”, ei kukaan pysty vain pulssia tai aivoaaltoja mittaamalla tulkitsemaan tilassa olevan ihmisen sisäistä kokemusta.

Emotionaaliset tilat syntyvät aina ihmisen omassa mielessä ja kehossa siten, että ihminen itse luo kyseisen tilan itselleen. Monesti ihminen saattaa syyttää (tai kiittää) sisäisestä tilastaan jotain itsensä ulkopuolista tahoa, kuten toista ihmistä tai jotain ympäristön ärsykettä, mutta todellisuudessa mikään näistä ärsykkeistä ei rakenna ihmisen sisäistä kokemusta, vaan sen tekee juuri ihminen itse. Sisäiset kokemukset ja emotionaaliset tilat ovat ensisijaisesti ihmisen tiedostumattomassa mielessä ja siksi niiden ymmärtäminen ja jopa havainnointi voi olla alussa haastavaa. Monesti myös esimerkiksi ärsyyntyneisyyden tunnetila toimii itsessään esteenä itsensä ymmärtämiselle, sillä tila voi pakottaa ihmisen ”tunteen” kautta olemaan puuttumatta itseensä ja vain jäädä vellomaan tähän emootioon.

Emotionaalisiin tiloihin kannattaa huomioida kaksi varoitusta:

1. Jos kokemasi tunne on negatiivinen, älä hätäile, sillä tunnetilat muuttuvat pitkin päivää, eikä mikään tunnetila ole pysyvä.
2. Jos kokemasi tunne on positiivinen, älä liiaksi kiinnity siihen, sillä tunnetilat muuttavat pitkin päivää, eikä mikään tunnetila ole pysyvä.

Emotionaalisten tilojen suhde osaamiseen

Ihmisellä on aina riittävästi resursseja, vaikka jossakin tunnetilassa ihmisellä olisi hetkellinen kokemus siitä, ettei näin ole.

Ihmisen mielessä ja kehossa on olemassa parhaiten soveltuva emotionaalinen tila jokaiseen vastaantulevaan tilanteeseen. Joskus ihminen voi tiedostumattomasti sekoittaa näitä tiloja keskenään ja siksi soveltaa vähemmän soveltuvaa tilaa ”väärässä” tilanteessa. Tällöin ihmisen paras tila esimerkiksi oppimiseen ei pääse syntymään oppimistapahtuman yhteydessä, vaan oppimistilanne voikin laukaista vaikka turhautumisen tunnetilan. Emotionaaliset tilat ovat siis suoraan kytköksissä osaamiseen. Jokainen ihminen on hyvä ja ”luontainen” oppija, jos hän osaa saattaa itsensä parhaaseen mahdolliseen oppimisesta edesauttavaan tunnetilaan. Toisaalta "paras mahdollinen" opettaja on sellainen, joka osaa saattaa oppilaansa ensin oppimiseen soveltuvaan tunnetilaan. Todennäköisesti jokainen muistaa kouluajoiltaan sekä sellaisia opettajia, joita jaksoi kuunnella mielenkiinnolla ja sellaisia, joita ei jaksanut.

Huomautus: muistitekniikoissa on erityisesti kyse suurten tunteiden ja luovuuden tunnetilan käyttämisestä muistamista tai opettelua vaativassa tilanteessa.

Toinen hyvä esimerkki osaamisen ja tunnetilan yhteydestä on sellainen tilanne, kun jonkin erityistaidon osaaja ensin kotona ja "piilossa" harjoiteltuaan osaa asiansa erittäin hyvin, mutta kun hän menee yleisön eteen esittämään tätä taitoansa, jokin meneekin pieleen, eikä esityksestä tule mitään. Tässäkään yhteydessä osaaminen ei muutu, eli henkilö ei oikeasti unohda osaamaansa tai tule siinä huonoksi, vaan vain ja ainoastaan henkilön emotionaalinen tila muuttuu. Tilanteeseen epäsovelias tila antaa epäsoveliaita tuloksia, ja päinvastoin.

Mieti seuraavia ohjesääntöjä:

• Jos haluat oppia helposti ja mukavasti uusia asioita, sinun tulee olla oppimisen tunnetilassa.
• Jos haluat muistaa melkein mitä tahansa, sinun tulee olla muistitekniikoiden vaatimassa tunnetilassa.
• Jos haluat luoda jotain uutta tai ratkaista mielikuvituksen kautta ongelmiasi, sinun tulee olla luovuuden tunnetilassa.

Huomaatko kuinka yksinkertaisesta asiasta tässä on kyse? Ainoa taho, joka estää ihmistä käyttämästä aina soveliainta tunnetilaa missä tahansa asiassa, on hänen oma tiedostumaton mielensä. Mutta huomaa myös, että vastaavasti ainoa taho, joka auttaa ihmistä löytämään oikean tunnetilan ja sitten käyttämään sitä missä tahansa asiassa, on hänen tiedostumaton mieli. Tunteet ovat tiedostumattoman mielen ”sanoja” ja niitä opetellaan lukemaan aivan samalla tavalla kuin verbaalistakin kieltä - harjoittelemalla.

Peruslinjan tiedostaminen

Peruslinjaksi sanotaan sitä tunnetilaa, jonka ihminen kokee eniten itsekseen ja jota hän eniten käyttää ollessaan ilman ulkopuolisia ärsykkeitä. (Huomautus: psykologiassa puhutaan esimerkiksi temperamentista) Peruslinja on hyvin pysyvä ja se on kehittynyt ihmiselle läpi hänen elämänsä. Peruslinjansa mukaan ihminen voi suhtautua uusiin asioihin positiivisesti tai negatiivisesti, tai hän voi kokea aistiärsykkeitä mietoina tai hyvin vahvoina.

Oman peruslinjan tiedostaminen on ensisijaisen tärkeää oman tunnemaailman ja myös eri tunnetilojen tunnistamiseksi ja hallitsemiseksi. Alla on joitakin kysymyksiä oman peruslinjan hahmottamiseen:

• Kuinka terve olet yleensä? Fyysisesti? Mielellisesti?
• Kuinka hyväksi tai huonoksi tunnet olosi päivittäin?
• Mihin osiin kehossasi olet keskittänyt enemmän huomiota kuin muihin? (Jos auttaa, voit miettiä, että jos sinusta piirrettäisi pilapiirros, millainen tuo piirros olisi? Mitkä kohdat siinä korostuisivat?)
• Millainen on yleinen päivittäinen energiatasosi?
• Entä millainen on normaali tietoisuusasteesi ja havainnointikykysi?
• Mikä on johtava miellejärjestelmäsi (eli pääaistikanavasi)?
• Mikä on sinussa useimmiten vallitseva tunnetilasi?
• Jos pystyt hahmottamaan, kerro myös mikä on sinun hengellinen tilasi?

Peruslinjan tiedostamisessa voi käyttää apuna myös neurologisia tasoja. Neurologiset tasot toimivat suotuisana työkaluna etsiä mahdollisia vahvuuksia ja ongelmakohtia oman peruslinjan, joka ilmenee käyttäytymisen tasolla sekä muiden neurologisten tasojen välillä. Pohdi seuraavaksi peruslinjaasi seuraavien kysymysten kautta:

• Onko elinympäristösi pääsääntöisesti omaa perustasosi vastainen vai myönteinen? Mitkä osat ympäristöstä erityisesti tukevat sinua ja mitkä osat vastustavat sinua?
• Minkälaista osaamista ja mitä resursseja yleensäkin sinulla on käytettävissä peruslinjasi mukaisessa tunnetilassa? (Huom. jos esimerkiksi peruslinjasi mukaan olet tökerö kommunikoija, sinun kannattaa aina tulla pois peruslinjastasi johonkin parempaan tunnetilaan, ennen kuin aloitat kommunikoinnin.)
• Mistä uskomuksista ja arvoista pidät kiinni peruslinjassasi? (Huom. jos sinulla on turhia rajoituksia, kannattaa sinun astua peruslinjastasi ulos niin tarvittaessa.)
• Oletko vienyt peruslinjasi identiteetin tasolle, eli ajatteletko olevasi sellainen ihminen kuin peruslinjasi on? (NLP:n ideologian mukaan tämä on yleinen harhakuva ihmisillä, eli he luulevat olevansa omat tunteet, ajatukset ja oma peruslinjansa. Näin ei tietysti kuitenkaan ole, vaan jokainen ihminen voi kehittää sellaisen peruslinjan itselleen kuin haluaa.)
• Kuinka peruslinjasi on muuttunut elämäsi aikana, eri elämänvaiheissa? (Tämän yhteydessä voi miettiä kannattaako tehdä Henkilökohtainen historia -harjoitus.)
• Osaatko sanoa tarkemmin mistä lähtien juuri tämä tunnetila on ollut peruslinjasi? (Tämän hahmottaminen saattaa paljastaa rajoittavia uskomuksia tai vastaavasti jotain positiivisia kokemuksia.)

Itsetietoisuuden kautta ihminen pystyy tarkastelemaan omaa peruslinjaansa paljon objektiivisemmin, eli kuin ulkopuolisen silmin. Vastaa vielä yhteen kysymykseen: oletko tyytyväinen nykyiseen peruslinjaasi, eli antaako se sinulle ne resurssit ja mahdollisuudet, jotka jokainen on elämässään ansainnut? Jos vastasit kysymykseen "kyllä", olet varmasti henkisesti kypsä ihminen, jota nämä oppitunnit voivat auttaa jäsentämään omaa mieltä ja tietoisuutta. Jos vastasit kysymykseen "ei", on NLP:llä ja näillä oppitunneilla sinulle paljon mielekästä tarjottavaa.