Tällä oppitunnilla otetaan lyhyehkö, mutta opettavainen harjoitus, jossa hahmotetaan kolme erilaista havaintoasemaa (perceptual positions). Tähän mennessä elämääsi olet ehkä jo huomannut, että kaikki muut ihmiset eivät aina ole kanssasi samaa mieltä asioista. Joskus tämä voi turhauttaa, joskus suututtaa ja ärsyttää. On kuitenkin hyvä muistaa, mitä kaikkea tämän ”toista mieltä olemisen” takana oikein on. Muistatko vielä NLP:n perusolettamuksista sen, että ”kartta on eri kuin maasto”? Tämän ajattelutavan mukaan ei ole olemassa oikeaa tai väärää tulkintaa asiasta, on vain olemassa kahden ihmisen eri sisäinen kokemus asiasta. (Muistutetaan tässä yhteydessä, että uskomukset, jotka ovat totta, ovat lopulta kaikille osapuolille samat, kunhan ihmisen oma sisäinen maailma laajenee ymmärtämään tämän asian.)

Oikeastaan mihin tahansa asiaan liittyen voidaan erottaa kolme eri havaintoasemaa. Otetaan esimerkin nimissä kaksi ihmistä, jotka ovat eri mieltä siitä onko Rock ’n’ Roll hyvää musiikkia. Otetaan me vaikkapa kanta, että se ei ole. Näin saadaan aikaan ensimmäinen havaintoasema.

Ensimmäinen havaintoasema on siis sinun oma todellisuutesi ja sinun oma näkökulmasi asiaan. Mitä paremmin pystyt mieltämään tämän oman havaintoasemasi, sen paremmin todennäköisesti tunnet itsesi, ja ehkä siksi sinun onkin helpompi myös ilmaista itseäsi ja mielipiteitäsi. Vastaavasti jos et tunne itseäsi, on sinun varmasti usein vaikeaa kertoa muillekaan itsestäsi. Huono tapa käyttää ensimmäistä havaintoasemaa on tokaista: "Rokki on huonoa musiikkia ja kaikki, jotka siitä pitävät, ovat idiootteja." Ehkä parempi tapa kuvailla omaa havaintoasemaa voisi olla: "En pidä rokkimusiikista, koska siihen liittyy niin paljon sellaisia piirteitä, jotka sotivat arvomaailmaani vastaan." Tässä jälkimmäinen tapa ei tuomitse, mutta tuo silti "oman maailman" näkemyksen perusteluineen esille.

Toinen havaintoasema vaatii sinulta astumisen itsesi ulkopuolelle ja varsinkin luovuuden rooli lisääntyy nyt ajattelussasi. Toinen havaintoasema on nimittäin tuon toisen ihmisen näkökulma asiaan. Muistatko miten sinulla on oma ”karttasi”, nyt sinun tulee mahdollisuuksiesi mukaan kuvitella tämän toisen ihmisen sisäinen kartta ja kokemus siitä, että Rock ’N’ Roll on hyvää musiikkia. Mitä paremmin tunnet ihmisten toimintamekanismeja, kuten neurologiset tasot sekä alitajuisen mielen rakenteet, kuten ego, id ja yliminä, sitä helpompaa tämä tehtävä sinulle on. Jos todella et pidä Rock 'N' Roll musiikista, voit välittömästi kokeilla tätä toista havaintoasemaa sanomalla itsellesi ääneen: "Pidän rokkimusiikista." Pystytkö jopa kaikessa luovuudessasi keksimään syitä, miksi pitäisit rokkimusiikista?

Toiseen havaintoasemaan voidaan ottaa kaksi lähtökohtaa: i) Ensiksi voit ajatella toisen ihmisen asemaa emotionaalisesti, eli koettaa samaistua tämän toisen ihmisen tunteisiin. Ehkä nyt et enää haluakkaan loukata tämän toisen ihmisen tunteita, sillä huomaat hänenkin tuntevan iloa tai tuskaa ja turhautumista aivan kuten sinäkin. Hänkin haluaa vain pitää kiinni omista mieltymyksistään. ii) Toiseksi voit ajatella toisen ihmisen asemaa järjen kautta, eli hahmottaa toisen ihmisen ajattelumalleja ja -tapoja. Ehkä tuo ihminen on löytänyt rokkimusiikista tavan rentoutua ja siten saattaa omaa mieltä parempaan tilaan aina välillä.

Kolmas havaintoasema vaatii sinulta varmasti kaikkein eniten. Tässä vaiheessa tehtäväsi on astua sekä itsesi että tuon toisen ihmisen ulkopuolelle ja jatkaa tilanteen havainnoimista täysin ulkopuolisin silmin. Näetkö nyt näiden kahden edellisen havaintoaseman yhteisen suhteen toisiinsa? Ehkä myös näet kuinka periaatteessa samanlaisia nämä havaintoasemat ovat. Jos sinulle rokkimusiikki ei merkitse kertakaikkiaan mitään, sinullehan on aivan merkityksetöntä, pitääkö joku siitä tai ei. Tämä kolmas havaintoasema on tärkeä varsinkin silloin, kun mietitään muutosprosessien aikana mahdollisten tulosten vaikutusta ihmisen elämään ja siinä erityisesti muutosprosessin vaikutusta muihin ihmisiin, kuten prosessiin liittyvän henkilön perheeseen, työpaikkaan jne.

Jotta vuorovaikutus kahden ihmisen kesken olisi täysin onnistunutta ja tasa-arvoista, näitä kaikkia kolmea havaintoasemaa tarvitaan. Jos huomaat sinulla olevan vaikeuksia jonkin tietyn aseman kanssa, kannattaa sitä harjoitella kaikista eniten. Hyppiminen havaintoasemasta toiseen sekä varsinkin toisen havaintoaseman ymmärtäminen ja sen hyväksyminen on kaiken vuorovaikutuksen ja neuvottelun lähtökohta. Jos ihminen ei kykene omaksumaan itsensä ulkopuolisia näkökulmia, ei hän useinkaan saa sanomaansa läpi, eivätkä siten hänen tulokset usein miellytä häntä itseään. Tässä yhteydessä pätee erityisen hyvin yksi NLP:n perusolettamuksista "kommunikoinnin merkitys on sen aikaansaamassa vasteessa". Suuremmassa mittakaavassa, sillä ei ole siis merkitystä pidätkö sinä rokkimusiikista vai et, enemmän on merkitystä sillä, osaatko esittää oman näkökulmasi kunnioittavasti toisen osapuolen näkökulmasta. Onnistunut vuorovaikutus on tärkeämpää kuin riitely makuasioista.

Havaintoasemiin liittyy erilaisia harjoituksia ja NLP:ssä joskus puhutaan metapeilaamisesta, jos tätä harjoitusta tehdään kahden ihmisen kesken. Toisaalta jos harjoitusta sovelletaan esimerkiksi tulevaan liikeneuvotteluun tai muuhun tapaamiseen, puhutaan usein tehokkaan tapaamisen kaavasta.

FacebookTwitterGoogle BookmarksLinkedinPinterest

Sivustolla on käytössä muutama eväste (vain kävijämäärien analysointiin ja käyttökokemuksen parantamiseen, ei myyntiin tai markkinointiin liittyen).