Identiteetti
NLP:n perusteet kurssin ensimmäisen osan viimeinen oppitunti käsittelee ihmisen syvintä olemusta, identiteettiä. Identiteetti muodostuu muun muassa ihmistä itseään koskevista uskomuksista (myös minäkäsitys). Identiteettiin voidaan laskea kuuluvaksi myös yksilön arvot, eli uskomusryppäät, joilla on vaikutusta ihmiseen itseensä käyttäytymisen tai ajattelun tasolla. Usein tämän lisäksi NLP:ssä identiteettiin lasketaan kuuluvaksi periaatteessa kaikki, mitä normaalissa psykologiassa käsitetään termillä persoona ja persoonallisuus. Neurologisten tasojen mukaan identiteetti on ihmisen mielen syvin tai korkein taso, riippuu mistä näkökulmasta mieltä tarkastellaan.
Identiteettitaso on viimeinen opetettava aihe tällä NLP:n perusteet kurssin ensimmäisessä osassa. Käy alla olevan kuvan kautta läpi NLP:n neurologisia tasoja niin kauan, että oivallat identiteetin suhteen jokaiselle tasolle asti. Vaikka identiteetti on periaatteessa se mielen syvin olemus, ydin, voidaan se ajatella ulottuvan jopa aina fyysiseen kehoon asti. Neurologisissa tasoissa kaikki tasot on vuorovaikutuksessa kaikkien tasojen kanssa, mutta silti niiden välillä hallitsee hierarkia, jonka mukaisesti identiteettitasolla on määräävä asema - kaikkeen. Identiteetin, identiteettitason ja neurologisten tasojen oppiminen sekä omaksuminen ovat kaikki lähtökohtia ja tietyllä tavalla jopa esitietovaatimuksia NLP:n perusteet kurssin toiseen osaan.
Kuva aukeaa isoksi klikkaamalla. Voit myös ladata kuvan itsellesi ja pohdiskella sitä seuraavien päivien aikana.
Identiteettitason kolme rajoittavaa uskomusta
Identiteettitasoa voisi luonnehtia NLP:mäisesti, että ei ole olemassa oikeita tai vääriä identiteettityyppejä, on vain olemassa erilaisia neurologisten tasojen summia, ja ihmisten käsityksiä heistä itsestään. NLP:ssä nostetaan kuitenkin selvästi esille kolme tekijää, tai voisi sanoa rajoittavaa identiteettitason uskomusta, jotka erityisesti tuovat ihmisille poikkipuita heidän menestyksekkään ja tasapainoisen elämän rattaisiinsa. Seuraavaksi käydään läpi nämä kolme ”paholaista”, mutta huomautetaan ensin, että tässä yhteydessä niistä käytetään hieman erilaisia termejä kuin monella muulla NLP-kurssilla. Tehdään seuraavat korvaukset:
Toivottomuus ⇒ Uskonpuute
Avuttomuus ⇒ Toivottomuus
Arvottomuus ⇒ Arvottomuus
Käytännössä sana toivottomuus on siirretty koskettamaan paremmin sopivaa aihetta ja sana uskonpuute on lisätty toivottomuuden tilalle. Periaatteessa käytetyillä termeillä ei ole sinänsä väliä, vaan pääasia on ymmärtää näiden kolmen rajoittavan uskomuksen eroavaisuudet ja suhde toisiinsa. Nämä kolme identiteettitason rajoittavaa uskomusta vaivaavat lähes poikkeuksetta, jossain muodossa, jokaista ihmistä. Siksi niiden mietiskely ja tunnistaminen omasta identiteetistä on syvintä ja suurimpia muutoksia aikaan saavaa henkistä kasvua ja itseymmärrystä.
Uskonpuute
Yleinen identiteettitason rajoittava uskomus on, että toivottu tulos ei ole kenenkään ihmisen saavutettavissa huolimatta käytössä olevista henkisistä ja fyysisistä voimavaroista. “Vaikka mitä tapahtuisi, se ei ole mahdollista.” “Kukaan ei voi koskaan saavuttaa haluamaani.” “Kaikki on kaaosta.” "Elämme väärässä/huonossa aikakaudessa..." "Ihmiset eivät koskaan tule ymmärtämään..." "Koska elämme tässä maailmassa, en voi..."
Toivottomuus
Edellistä muistuttava, mutta omia voimavaroja ja kykyjä koskeva rajoittava uskomus on, että jokin toivottu tulos on kyllä mahdollista saavuttaa jollekin toiselle, mutta ihmisellä itsellään ei ole mahdollisuuksia saavuttaa sitä. “En ole riittävän lahjakas menestyäkseni.” “Toisille on mahdollista mikä vain, mutta ei minulle.” “En osaa sitä, tätä ja tuota.” ”Ei tällä päällä…”
Arvottomuus
Omaan ihmisarvoon liittyvä rajoittava uskomus on, että toivottu tulos on saavutettavissa, ja se olisi mahdollista vieläpä omia, henkilökohtaisia kykyjä ajatellen, mutta ihminen ei koe olevansa kyseisen tuloksen (tai edes yrityksen) arvoinen. Arvottomuutta voi aiheuttaa syntyperä, se mitä on tehnyt tai jättänyt tekemättä aikaisemmin, se mitä edustaa, liian tiukka yliminä, huono itsetunto jne. “En kuulu tänne tai tähän joukkoon. / Olen ulkopuolinen.” “Olen tehnyt virheitä, enkä voi sen vuoksi...” "Olen syyllinen..." ”Olen vain työläinen…” ”Olen nykyinen/entinen alkoholisti…”
On ehkä helppoa kuvitella olevansa näistä kolmesta yleisimmästä rajoittavasta uskomuksesta tietoinen, mutta totuus on jotain aivan muuta. Kuten sanottu, uskomukset haluavat pysyä piilossa. Uskomus, joka ei pysy piilossa, joutuu kohtaamaan todellisuuden silmiesi edessä, ja silloin se vain on joko hyväksyttävä (kyseessä oikeasti totuus) tai uskomus kuolee itsestään pois (kyseessä oli illuusio, valhe, harha jne.).
Itsensä kohtaaminen identiteettitasolla
Jotta ihminen voi todella kohdata itsensä identiteettitasolla, tulee hänen tuntea omat perususkomukset ja arvot. Lisäksi ihmisen tulee olla tietoinen monista tottumuksista ja tavoistaan sekä käyttäytymismalleistaan. Identiteetin näkemiseen tarvitaan usein myös ihmisen erottamista hänelle ominaisista ryhmistä. Jos identiteetti yritetään kartoittaa olemalla osa työyhteisöä, kaveriporukkaa ja perhettä, ei todellisuus välttämättä pääse tulemaan puhtaasti esille, eikä näin ihminen opi tuntemaan itseänsä syvimmillä tasoilla.
Eräs mielenkiintoinen tapa aloittaa tutustuminen omaan identiteettiin on seuraava harjoitus. Tässä harjoituksessa pääset hyödyntämään myös juuri aiemmin oppimaasi submodaliteetteihin liittyen. Tehtävänäsi on muodostaa minäkuvasi, kirjaimellisesti. Siirry tehtävään tästä: Millainen on minäkuvasi kirjaimellisesti?
