Tällä oppitunnilla sukelletaan mielen eri tasoille ja tutustutaan NLP-malliin nimeltä Neurologiset tasot. Neurologiset tasot (joskus suomennettu loogiset tasot) on NLP:n malli, jossa hahmotetaan mielen eri tasoja sekä näiden tasojen keskinäisiä suhteita suhteutettuna esimerkiksi oppimiseen ja muutokseen. Mallia voi hyödyntää myös itsetutkiskelussa, yleisesti ihmisten ymmärtämisessä sekä erilaisissa mielen ristiriitatilanteiden kartoittamisessa ja korjaamisessa. Mallin on alun perin kehittänyt Robert Dilts, joka käytti mallin luomiseen monialaisen tutkijan Gregory Batesonin tutkimustuloksia. Malli on hyväksytty suureen rooliin koko neurolingvistisen ohjelmoinnin ajattelussa.

Neurologiset tasot -mallissa on muutama mielen sisäinen taso sekä pari mielen ulkopuolista tasoa. Ulkopuoliset tasot aloittavat ja lopettavat esittelyn, jolloin mielen sisäiset tasot jäävät niiden väliin. Tasot ovat:

1. Ympäristö: vastaa kysymyksiin Missä? ja Milloin?

Ympäristö tuo mielen tarkasteluun mukaan konkreettisen ympäristön, kuten pihapiirin, kodin, tai työpaikan. Ympäristöön kuuluu myös aika, eli milloin sekä erityisesti kenen kanssa, eli ketkä ihmiset tähän tarkasteluyhteyteen liittyvät. Toisaalta ympäristöksi voidaan ajatella ihmisen sisäinen ympäristö, eli hänen persoonallinen tapansa kokea asiat itsensä sisällä. Tämän vuoksi ympäristö liittyy hyvin läheisesti myös identiteettiin, jota voisi helposti luulla kauimmaiseksi ympäristöstä. Myös esimerkiksi ihmisen iho voi olla ympäristö, jos tarkastellaan ihmisen kehonkieltä puhuvaa alitajuista mieltä

2. Käyttäytyminen: vastaa kysymykseen Mitä?

Käyttäytymiseen liitetään NLP:ssä sekä teot että ajatukset. Toisin sanoen ihminen toi toimia jollain mittarilla hyvin tai huonosti, sekä toisella mittarilla ajatella hyvin tai huonosti. Käyttäytyminen on kytköksissä kaikkiin muihin neurologisiin tasoihin ja siksi sen syitä voi olla aluksi hankalaa hahmottaa.

3. Osaaminen: vastaa kysymykseen Miten?

Osaaminen, eli taidot ja kyvykkyys vastaa kysymykseen miten toimitaan tai miten ajatellaan. Mielen osaaminen on automaattista, kyseiselle ihmiselle ominaista toimintaa, joka voi siis ilmetä ajattelutapoina ja -strategioina tai aivan fyysisinä taitoina. Osaaminen on periaatteessa aina ”näkymätöntä”, ja se tarvitsee jonkin käyttäytymisen tullakseen esiin.

4. Uskomukset ja Arvot: vastaa kysymykseen Miksi?

Uskomukset ovat ihmisen toimintaa sääteleviä perusteita. Uskomukset eivät ole sitä, mitä ihminen sanoo olevan totta tai mihin hän uskoo, vaan uskomukset ovat jotain, mikä käytännössä toteutuu käyttäytymisen tasolla. (Esim. ihminen kertoo uskovansa tasa-arvoon, mutta kohtelee miehiä ja naisia eri tavalla.) Arvot puolestaan ovat ihmiselle niin tärkeitä asioita, että ne saavat ihmisen tekemään valintoja ja kuin antamaan syyn uskomuksille. Uskomukset ja arvot molemmat voivat luoda ihmiselle rajoituksia, helpotuksia tai neutraaleja olosuhteita käyttäytymisen ja osaamisen tasoille.

5. Identiteetti: vastaa kysymykseen Kuka?

Identiteetti on ihmisen syvin käsitys hänestä itsestään ja se sisältää myös ihmisen tärkeimmät uskomukset ja arvot sekä ihmisen mahdollisen käsityksen hänen elämäntehtävästään. Identiteetti on rakentunut ihmiselle hänen koko elämänsä ajan ja se uusiutuu jatkuvasti sitä mukaan, kun uusi uskomuksia ja arvoja tai osaamista syntyy. Psykologiassa on varsin yleistä määritellä ihmisen persoonaksi ja persoonallisuudeksi tämä sama asia, jota NLP:ssä nimitetään identiteetiksi. Identiteetti siis sisältää kaikki nämä aiemmat mielen tasot, sekä sen lisäksi vielä jotain muuta, ihmisen perusteellisen olemuksen.

6. Identiteetin taustalla: Yhteys

Viimeinen neurologinen taso on etiikan, uskonnon ja hengellisyyden maailma – ihmisen asema koko maailmankaikkeutta ja syvyyttä vasten.

Neurologiset tasot voidaan havainnollistaa visuaalisesti esimerkiksi kolmion tai pyramidin muodossa, mutta niitä ei tule ajatella pelkästään hierarkkisesti. Neurologiset tasot ovat helppo sisäistää ja ymmärtää suorana janana, jossa ympäristö pintapuolisena tasona aloittaa ja identiteetti taustoineen mielen syvimmillä tasoilla lopettaa sen. Todellisuutta paremmin vastaisi kuitenkin tasojen ajattelu esimerkiksi pallon sisällä, jossa nämä tasot ovat kaikki linkittyneet kaikkien kanssa. Perusteluna kolmio hierarkian vastaisuudelle voisi olla se, että kehon käyttäytyminen, eli kehonkieli (myös elekieli) on nimenomaan ihmisen tiedostumattoman mielen viestintätapa ja se ei ole alkuunkaan ”pinnallista”, vaan hyvin ”syvällistä” mielen toimintaa. 

Neurologisten tasojen tunnistaminen

Ihmisen puheesta voi suoraan havainnoida millä neurologisella tasolla hän milloinkin on. Eräs NLP:ssä käytetty esimerkkilause kuuluu: ”Minä En Voi Tehdä Sitä Täällä.” Tutkitaan lausetta hieman tarkemmin.

Jos painotetaan sanaa Minä, on kyseessä identiteetti.

Jos painotetaan sanoja En Voi, on kyseessä uskomus tai arvo (ja tässä tapauksessa ehkä rajoittaja uskomus).

Jos painotetaan sanaa Tehdä, on kyseessä osaaminen.

Jos painotetaan sanaa Sitä, on kyseessä käyttäytyminen.

Jos painotetaan sanaa Täällä, on kyseessä ympäristö.

Käydään seuraavaksi läpi muutama esimerkki, jossa varmasti tulee ilmi, mihin tasoon niiden puhuja viittaa:

Minä olen muusikko. (identiteetti)

Kokemani vaikeudet elämässäni ovat auttaneet minua suuresti samaistumaan heikko-osaisiin ihmisiin. (uskomus)

Olen loistava rakentamaan taloja. (osaaminen) Vrt. ”Minä olen rakennusmies” viittaa jo myös identiteettiin.

Epäonnistuin eilisessä tentissä. (käyttäytyminen)

Työkavereideni kanssa on ilo työskennellä. (ympäristö)

Neurologiset tasot mukana ongelmanratkaisussa

Neurologisten tasojen avulla voidaan kartoittaa minkä tahansa ongelman todellinen mielentaso ja siksi onkin monesti tärkeää pysähtyä miettimään ongelmaa kuin ulkopuolisin silmin. Voit kysyä itseltäsi seuraavia kysymyksiä:

Ympäristö: Tarvitsenko tilanteessani jotain välineitä, apua ihmisiltä, tietoa jostain?

Käyttäytyminen: Onko sinulla kaikki tarvitsemasi tieto, mutta et oikein hoksaa mistä aloittaa tai et tarkalleen ottaen ymmärrä, mitä pitäisi tehdä seuraavaksi?

Osaaminen: Tiedät kyllä mitä pitäisi tehdä, mutta ehkä epäilet omaa osaamistasi asian suhteen?

Uskomukset ja arvot: Sinulla on selvä ymmärrys siitä mitä pitäisi tehdä ja osaamisesi kyllä riittäisi, mutta silti mielessäsi on ajatus, ettet halua tehdä tätä tai ettei sen tekeminen ole tärkeää.

Identiteetti: Ymmärrät, että tilanteen hoitaminen olisi tärkeää, mutta jotenkin et vain koe sitä omaksi jutuksesi.

Neurologisten tasojen sekoittaminen keskenään johtaa hyvin usein mielen sisäisiin ristiriitoihin. Sisäiset ristiriidat voivat joskus pahentua ajan mittaan ja näin ihminen saattaa tietämättään luoda itselleen jopa erilaisia fyysisiä sairauksia saati sitten henkisiä huonoja oloja ja tiloja. Hyvä esimerkki aiheesta on, kun vanhempi toruu lasta jatkuvasti käyttäen sanoja ”olet tuhma lapsi”, vaikka todellisuudessa lapsi vain ”tekee väärin” kyseisessä tilanteessa. Jos lapsi erehtyy uskomaan kasvattajaan, hän rakentaa itselleen identiteettitason rajoittavan uskomuksen ja näin saa elämässään aikaan tuloksia, joita ”tuhmat ihmiset” saavat aikaan. Neurologisten tasojen avulla meidän jokaisen on helppo ymmärtää, ettei kukaan lapsi ole tuhma, vaan joskus ihmisten käyttäytymisessä on parantamisen varaa.

Muista siis: kukaan ihminen ei ole hänen tekonsa, ja jokaisen teon voi antaa anteeksi tai sitä voi pyytää anteeksi, ja riitävän prosessoinnin jälkeen jatkaa elämäänsä. 

Aiheeseen liittyvä harjoitus: Loogiset tasot

FacebookTwitterGoogle BookmarksLinkedinPinterest

Sivustolla on käytössä muutama eväste (vain kävijämäärien analysointiin ja käyttökokemuksen parantamiseen, ei myyntiin tai markkinointiin liittyen).