NLP:n muutosprosessi ja tulokset

Oppitunnin aikana tutustutaan NLP:n peruskäsitteisiin muutosprosessi ja tulokset. NLP:n muutosprosessi tähtää i) tuloksen, eli tavoitteen asettamiseen, ii) nykyhetken todellisuuden kohtaamiseen ja hyväksymiseen, sekä iii) tarvittavien resurssien hahmottamiseen ja oikean tekniikan valitsemiseen.

NLP:n perusmuutokset

Jokaiseen muutosprosessiin liittyvät ainakin seuraavat neljä kysymystä:

1. Mitä kohti olen liikkumassa? (eli tavoitetila)
2. Miksi liikun? (esim. arvot, jotka ohjaavat minua)
3. Miten pääsen perille? (henkisen muutoksen strategia)
4. Mitä jos jotain menee pieleen? (riskien hallinta ja vaihtoehtoiset suunnitelmat)

Hyvin nlp:mäisesti jokainen muutosprosessi alkaa sillä, että valitaan mitä halutaan saada. Tavoitetta ja maalia kutsutaan termillä tavoitetila, jossa henkiset ja fyysiset tavoitteet on jo saavutettu. Toisin sanoen tämä on tila, jossa sinä haluat olla.

Miten hyvä tavoitetila määritellään?

Ihminen voi asettaa elämässään tavoitteita monella eri tavalla, ja kuten missä tahansa asiassa, jotkut keinot ovat parempia ja tähtäävät varmemmin onnistumiseen kuin toiset keinot. Eräs hyvä tapa määritellä tavoite on noudattaa seuraavia kohtia:

1. Positiivinen muoto: Mitä sinä haluat?

Ihmisen tiedostumattoman mielen toimintamekanismien kannalta on hyvin oleellista määritellä tavoite positiiviseen muotoon, eli ”Haluan terveyttä TAI Olen terve” sen sijaan että ajattelisi ”En halua olla sairas”. Alitajuinen mieli nimittäin toimii välillä kuin magneetti, joka vetovoiman tavoin imee itseensä usein toistettu asioita. Jostain syystä näissä toistoissa mukana olevat kieltomuodot eivät mene yhtä hyvin perille mieleen ja siksi ajatus ”En halua olla sairas” painuu syvälle mielen syövereihin muodossa ”halua olla sairas”. Tämä johtaa siis sairauteen, ei terveyteen. Tavoitteen positiivisella muodolla ei ole mitään tekemistä positiivisuuden kanssa, jos joku meinaa nämä kaksi asiaa sekoittaa keskenään.

2. Mitattavissa ja todistettavissa oleva: Mistä tiedät onnistuneesi?

Tavoitteen saavuttamisen kannalta on hyvin tärkeää, että voit matkan aikana kysyä itseltäsi useaan otteeseen ”mistä tiedän, että olen oikealla tiellä saavuttaakseni tavoitteeni?” sekä lopulta ”mistä tiedät saavuttaneesi koko tavoitteen?”. Tehtäväsi on siis valita etukäteen, mitä tulet mittaamaan matkan aikana ja millaisia todisteita tarvitset, jotta tiedät saavuttaneesi tavoitetilan.

3. Tarkkuus: Missä, milloin ja kenen kanssa?

Pohdi tavoitetilaa esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla: ”Missä tarkalleen ottaen haluan saavuttaa tämän tavoitteen?”, ”Milloin erityisesti haluan saavuttaa tavoitteen?”, sekä ”Missä kontekstissa ja mahdollisesti kenen kanssa haluan tavoitteen tapahtuvan?”

Kysymykset auttavat sinua myös hahmottamaan tilanteita, joissa et haluaisi tavoitetta saavuttaa, sekä ajankohtia, jolloin et haluaisi tavoitetta saavuttaa, sekä vielä ihmisiä ja konteksteja, joissa et haluaisi tavoitetta saavuttaa. Kaikilla näillä on merkitystä tavoitteen saavuttamisen kannalta, sillä ilman näitä tietoja tiedostumattomassa mielessä voi syntyä lukkoja, jotka suoranaisesti estävät tavoitteen saavuttamisen. Voit esimerkiksi haluta tietyn menestymisen, mutta samaan aikaan alitajuisesti et näe yhteistyökumppaneitasi riittävän moraalisina saavuttamaan tätä tavoitetta kanssasi. Juuri tällaisten asioiden vuoksi tulet itse johtamaan itsesi pois oikeilta urilta ja näin luot elämääsi kaikki epäonnistumisen edellytykset.

4. Resurssit: Mitä resursseja sinulla on käytettävissäsi?

Listaa paperille kaikki käytettävissä olevat resurssisi. On tärkeää olla tietoinen omista senhetkisistä resursseista, jotta todellinen lähtötilanne tulee tietoisuuteen asti. Ehkä sinulla on jotain seuraavista resursseista:

i) Esineet: toimistotarvikkeet, rakennukset, muut tilat ja teknologia. Myös esimerkiksi kirjat, ohjelmat, ja erilaiset koulutukset.

ii) Ihmiset: sinä itse, perhe, lähipiiri, ystävät, tuttavat, kollegat, muut samasta asiasta kiinnostuneet, ventovieraat jne.

iii) Roolimallit: pohdi tiedätkö ketään muita ihmisiä, jotka ovat saavuttaneet juuri haluamasi tavoitteen? Voitko puhua heidän kanssaan tai voitko opiskella jostain juuri heidän ajatuksiaan? Tässä on tärkeää, ettei valita roolimalliksi sellaista ihmistä, joka on saanut erilaiset tai puutteelliset saavutukset tai jopa mahdollisesti valehdellut niistä.

iv) Henkilökohtaiset ominaisuudet: Mitä ominaisuuksia ja resursseja sinulla on jo valmiiksi ja mitä sinun tulee mahdollisesti hankkia tai kehittää matkalla tavoitetta kohti? Pohdi tässä kohtaa osaamistasi ja luontaisia kykyjäsi mahdollisimman todenmukaisesti ja kriittisesti.

v) Raha: Onko sinulla tarpeeksi rahaa? Saatko hankittua tarpeeksi rahaa?

5. Kontrollin pitäminen: Voitko aloittaa ja saavuttaa tämän tavoitteen?

Kuinka suuri osa tästä tavoitteesta on sinun itsesi kontrollissa? Voitko itse saavuttaa sen täysin omalla panoksella vain onko siihen saatava myös muiden ihmisten panosta? Voitko tehdä jotain, ettei ihmisten tarvitsisi kokea joutuvansa auttamaan sinua, vaan että he tuntisivat haluavansa auttaa sinua? Voitko nyt heti tehdä jotain ja aloittaa tavoitteen saavuttamisen?

6. Ekologia: Mitkä ovat tavoitetilan suuremmat seuraukset?

NLP:ssä termi ekologia tarkoittaa jonkin sinulle tapahtuvan asian vaikutusta muihin ihmisiin. Tässä suhteessa pohdi vaikkapa seuraavia asioita:

i) Kuinka paljon aikaa ja vaivaa tämä tavoite oikeasti vie? Jokainen asia ottaa aikaa ja vaivaa pois jostain toisesta asiasta, ja tavoitteen toteutumisen kannalta on hyvin tärkeää ymmärtää, mitä sen toteutuminen oikeasti esimerkiksi ajallisesti vaatii.

ii) Keneen muihin ihmisiin tämä tavoitteen tavoittelu ja sen saavuttaminen vaikuttaa? (esim. perhe, sukulaiset, ystävät, kollegat, pomo, kumppanit)

iii) Mistä sinun tulee luopua (rahan lisäksi), jotta asettamasi tavoitetila on mahdollista saavuttaa? On periaatteessa täysin turhaa luoda itselleen tavoite, jonka saamiseksi pitäisi luopua esimerkiksi asioista, jotka ovat omassa arvomaailmassa niin tärkeitä, ettei niistä voi luopua. Tämä johtaa väistämättä epäonnistumiseen ja henkiseen kärsimykseen.

iv) Mitä hyvää on nykyisessä tilassa? Mistä haluat pitää siinä kiinni? Myös tällaisen itselleen tärkeän asian ”menettäminen” voi laukaista tiedostumattoman itsensä vastustuksen ja siksi pilata koko tavoitteen saamisen.

v) Mitä muuta voisi tai tulee tapahtumaan, kun saavutat tavoitteesi? Asiat ovat kytköksissä toisiinsa ja varmasti kaikki tietävät tarinan Kuningas Midaksesta, joka halusi kaikkien esineiden muuttuvan kullaksi kosketuksestaan.

7. Identiteetti: Muuttaako tavoitteen saavuttaminen sinua ihmisenä?

Kun pohdit rehellisesti mistä kaikesta joudut tavoitetilan vuoksi luopumaan ja mitä kaikkea joudut mahdollisesti tekemään tavoitteen eteen, muuttaako tämä kaikki sinua ihmisenä johonkin suuntaan? Jos joudut olemaan enemmän pois kotoa tai viettämään aikaa yksin, miten se sinun vaikuttaa? Ehkä joudut luopumaan tutusta ja turvallisesta urastasi tai jopa asuinpaikastasi, ymmärrätkö miten se voisi sinuun vaikuttaa? Ehkä muutut tavoitteen myötä ihmisenä, puolisona, vanhempana, sukulaisena, ystävänä, työkaverina, pomona, opettajana, oletko siihen oikeasti valmis?

8. Tavoitteiden summa: Miten kaikki tavoitteesi sopivat yhteen?

Jos koet tavoitteesi liian suureksi, jaa se osiin, pienempiin tavoitteisiin, jotka koet helpommiksi ja uskottavimmiksi saavuttaa. Toisaalta pohdi myös onko sinulla olemassa useita eri tavoitteita, jotka ovat jollain tavalla ristiriidassa keskenään, eikä sinulla ole resursseja saavuttaa niitä molempia. Tällöin pohdi kumpi tai mikä tavoitteistasi on sinulle tärkeämpi ja valitse sen saavuttaminen tavoitetilaksesi. Jos esimerkiksi tavoitteesi on olla valaistunut ihminen ja miljonääri, hyvin suurella todennäköisyydellä toinen tavoitteistasi ei tule täyttymään.

9. Aloittaminen: Tee heti jotain

Kun olet käynyt tavoitteesi kanssa läpi kaikki nämä yllä olevat kohdat, olet varmasti jo melko hyvin perillä siitä mitä sinulta vaaditaan ja mihin olet valmis tavoitteesi vuoksi. Tehtävän aloittamisesta sinun ei tarvitse enää huolehtia, koska tämän tehtävän tekeminen luettiin jo aloittamiseksi. Nyt vain jatkat tavoitteesi parissa ja teet seuraavankin asian, joka siihen liittyy.

Tavoitetilan määrittelyn jälkeen palautetaan mieleen tämä hetki ja nykyinen tila. Tämä tila on siis sellainen tai siinä on jotain sellaista, jota sinä et itse halua, tai siinä on jokin ongelma.

Nykyisen tilan palauttaminen mieleen

Nykyisen tilanteen saa tuotua tietoiseen mieleen esimerkiksi seuraavien apukysymysten kautta:

• Mikä on ongelma?
• Mistä sinä tiedät, että tämä on ongelma?
• Mistä sinä tiedät, miten ja milloin tämä ongelma tulee ilmi?
• Mistä sinä tiedät, kenen kanssa tämä ongelma tulee ilmi?
• Mistä sinä tiedät, missä tämä ongelma tulee ilmi?
• Mikä estää sinua olemasta tai saavuttamasta tämän ongelman vastakohtaa? (esim. esiintymispelon vastakohta on esiintymisestä nauttiminen)

Resurssien hahmottaminen ja tekniikoiden valinta

Lopulta kun mielessä on sekä tavoitetila että nykyinen tila, hahmotetaan käytettävissä olevat resurssit, joita voivat olla esimerkiksi mielen strategiat, käytetty kieli ja siihen liittyvät mallit, fysiologia, emotionaaliset tasot ja ankkurointi, sekä uskomukset ja arvot. Näiden resurssien pohjalta rakennetaan tai vain suoraan valitaan käytettävä tekniikka, jolla nykyisestä tilasta päästään tavoitetilaan.

Esimerkkejä prosessin tästä vaiheesta voisi olla vaikkapa seuraavat tilanteet:

• Valitaan resurssiksi paljon positiivisia ankkureita, eli luodaan esimerkiksi rohkeuden, itsevarmuuden ja hyväksynnän tunteet, voimistetaan niitä ja ankkuroidaan ne henkilön käyttöön. Tämän jälkeen valitaan jokin NLP-tekniikka, kuten Fast Fobia Cure (Nopea Fobian Parannus) ja toimitaan tekniikan ohjeiden mukaan käyttäen etukäteen valmisteltua ankkuria oikeassa kohdassa. Näin parannetaan esimerkiksi käärmeiden pelko.
• Vastaavasti voidaan harjoitella erilaisia NLP-tekniikoita, kuten aikajanassa matkustamista ja positiivisten tunteiden vahvistamista, jolloin saadaan luotua mielelle uusia voimavaroja. Näiden uusien taitojen avulla sitten henkilön on itsekseen mahdollista käsitellä lapsuutensa ikäviä muistoja ja tulla sinuiksi itsensä kanssa hyvin kokonaisvaltaisesti.

Kolme tapaa epäonnistua

Onnistumisen lisäksi on hyvä olla tietoinen myös mahdollisuuksista epäonnistua, sekä varsinkin niistä seikoista, jotka erityisesti johtavat epäonnistumiseen. Tässä tapauksessa nousee kolme asiaa ylitse muiden.

Ensimmäinen tapa epäonnistua on hyvin yleinen: kun ihminen ei halua (tai pysty, tai osaa) kohdata nykyhetkeä totuudenmukaisesti, on epäonnistuminen jo hyvin varmaa, ennen kuin prosessi edes alkaa. Mitään ei voida muuttaa, jos tietoisuudessa ei ole yhtään ongelmaa tai epäkohtaa omassa elämässään.

Toinen tapa epäonnistua on väärän tavoitetilan valinta. Vaikka nykyinen tila olisi selvä, ja valittu tekniikka soveltuva ja toimiva, ei niillä ole mitään merkitystä, jos jo alun perin asetettu tavoitetila (eli tavoite, haave, pyrkimys) on ollut väärä. Monesti toivottu lopputulos on itsekäs (esim. elämänsä pyhittäminen omaisuuden keräämiselle), eikä se silloin saa ihmisen kokonaisvaltaista alitajuista hyväksyntää (esim. ihmisen tarkoitus tai arvomaailma on tämän kanssa ristiriidassa), mikä johtaa prosessin epäonnistumiseen. Tällaisessa tilanteessa ihminen yleensä itse, tiedostumattomasti, sabotoi prosessinsa epäonnistumaan ja syyttää siitä sitten kaikkia muita, paitsi itseään. Toinen väärä lopputulos on valittu muiden ihmisten odotusten mukaisesti. Jos esimerkiksi nuorukainen lähtee opiskelemaan hänen ystäviensä vuoksi jotain alaa, ei hän hyvin suurella todennäköisyydellä valmistu tai ainakaan nauti työstään ja elämästään opiskeluaikana. Myös tiettyyn urheilulajiin tai muuhun ajattelumalliin vanhempiensa toimesta pakotetut lapset ovat klassinen esimerkki tästä tilanteesta.

Viimeinen tapa epäonnistua koskee omia resursseja sekä tekniikkaa ja toimintatapaa, jolla pyritään pääsemään nykyisestä tilasta tavoitetilaan. Tekniikka voi olla esimerkiksi kokonaan väärä tai ajankohta sen käyttämiseen voi olla huono, myös jotain kriittisiä resursseja voi uupua. Jos näin on, kannattaa kokeilla jotain muuta tekniikkaa, palata asiaan myöhemmin uudestaan tai kehittää riittäviä resursseja itsenäisesti tai oppimalla niitä muilta ihmisiltä.