Oppimisella tarkoitetaan yleensä jonkin asian, tiedon, tai taidon oppimista opiskelun, kokemuksen tai oppilaana olemisen kautta. Oppiminen ei kuitenkaan ole vain tulos, eli jokin opittu asia, vaan kyseessä on taito, jossa voi olla hyvä, huono tai keskinkertainen. Tämän oppitunnin ideana on keskittyä oppimisen eri tapoihin, sekä mahdollisesta omaksua itselle uusia keinoja oppia nopeammin ja helpommin uusia asioita.

Oppimisen vastuu on aina opiskelijalla, ei opettajalla, vaikka yleensä opettaja on se, joka saa palkkaa työstään. Tämä itsestään selvä asia on syytä pitää mielessä, mitä tahansa elämässä päätyykään opiskelemaan ja oppimaan. Aloitetaan oppimisteema tutustumalla NLP-malliin nimeltä Oppimisen tasot.

Oppimisen tasot NLP:ssä (Levels of Learning)

  1. Tiedostumaton osaamattomuus
  2. Tietoinen osaamattomuus
  3. Tietoinen osaaminen
  4. Tiedostumaton osaaminen

Oppimisalue (learning zone)

Oppimisen tasojen hahmottamisen jälkeen puhutaan hieman käsitteestä oppimisalue. Oppimisalueeseen liittyvät kaksi ääripäätä, joiden välissä voidaan puhua hyvästä ja mielekkäästä oppimisen alueesta.

Toinen ääripää on ahdistusalue, jossa ihminen kokee olevansa aivan jumissa opittavan asian kanssa. Toisin sanoen ihminen kokee, etteivät hänen käytettävissä olevat resurssit voi mitenkään riittää kyseessä olevan asian oppimiseen – yksinkertaisesti tehtävä on liian vaikea. Ahdistusalue tulee ottaa haltuun heti, jos huomaa olevansa siellä. Pysähdy, mieti hetki tai pidempi aika. Etsi neuvoa muualta ja muilta ihmisiltä, ja jatka oppimista vasta, kun pääset pois ahdistusalueelta.

Toinen ääripää on nimeltään tylsyysalue, jossa pian huomaat sinulle olevan aivan liian suuret ja hyvät resurssit kyseisen tehtävän suorittamiseen. Homma tuntuu yksinkertaisesti liian helpolta ja sen voisi tehdä vaikka silmät kiinni väärällä kädellä. Myös tämä alue on petollinen ja siellä liian kauan viipyminen syö sisäisen motivaation pois, eli tehtäväsi on jälleen pysähtyä pohtimaan, mitä tässä tilanteessa voisi tehdä. Onko tämä tehtävä alkuunkaan sinulle sopivaa opittavaa, tai jos se on pakollinen, voisiko siihen tuoda jotenkin jotain lisäarvoa, että siitä saisi mielekkäämmän ja sopivasti haasteellisen.

Ihanteellinen oppimisalue sijaitsee ahdistusalueen ja tylsyysalueen välissä. Tässä tilassa sinulla on sopivasti haasteita ja joudut hieman pinnistelemään ja olemaan varpaillasi koko ajan. Loppujen lopuksi oppimisessa on siis kyse tunnetilasta. Huomaatko miten tunteet voivat ahdistusalueella nousta liiaksi pintaan tai ne voivat kokonaan jäädä puuttumaan tylsyysalueella - näin oppiminenkin olisi tuolloin puutteellista. Kaikista tärkein seikka oppimiseen liittyen on se, että on tietoinen omasta tunnetilasta oppimisen hetkellä. Jos tunnetila on sopivasti stimuloitu, on oppiminen taattua, mielekästä ja jopa helppoa.

Kehittävä oppiminen (generative learning)

Oppitunnin viimeinen termi oppimiseen liittyen on niin sanottu kehittävä oppiminen. Kehittävän oppimisen esimuoto on niin sanottu tavallinen oppiminen, jossa ihmisellä on nykyinen tila ja tavoitetila, sekä näiden kahden tilan välissä kuilu. Kun nykyisessä tilassa tehdään jotain, tuo kuilu tilojen välissä pienenee samalla kun ihminen oppii halutussa asiassa yhä paremmaksi. Lopulta asia tulee opituksi, kun senhetkinen nykyinen tila vastaa haluttua tavoitetilaa. Hyvä esimerkki tavallisesta oppimisesta voisi olla vaikkapa tikanheitto. Aluksi ihminen ei osu tikalla edes tauluun, mutta hän osuu kuitenkin seinään tai maahan maalitaulun suunnassa. Pian heitot alkavat lähentyä taulua ja näin jokainen teko vie nykyistä tilaa kohti tavoitetilaa. Jossain vaiheessa kaikki heitetyt tikat ovat taulussa esimerkiksi seiskaa paremmassa numerossa ja näin ollen voidaan puhua opitusta tikanheittotaidosta.

Kehittävässä oppimisessa kyse ei ole vain teoista, joilla saadaan pienennetty kuilua nykyhetken osaamisen ja tavoitetilan välissä, vaan kyse on myös omien tekojen seurausten analysoinnista. Kun omia tekoja analysoi sopivan objektiivisesti, eli kuin ulkopuolisen silmin, pystyy parhaimmillaan kyseenalaistamaan uskomuksia tai puutteita omassa ajattelussa. Tällöin voidaan puhua kehittävästä oppimisesta. Esimerkiksi tilanne voisi olla sellainen, jossa ihmisellä on uskomus, että ”olen hyvä kaikissa mailapeleissä”. Tämän uskomuksen turvin hän sitten menee golfkentälle harjoittelemaan ilman valmentavaa kurssia ja pian joutuu huomaamaan oman puutteellisen lyöntitekniikkansa. Perinteisessä oppimisessa tässä vaiheessa henkilö vain yksinkertaisesta jatkaisi niin kauan pallon lyömistä, että se jossain vaiheessa alkaisi edes hieman onnistua tai hän vain lopettaisi lajin harrastuksen siihen. Kehittävässä oppimisessa henkilö kohtaa oman rajallisuutensa ja toteaa, ettei kerta kaikkiaan osaa löydä golfmailalla palloa oikein. Näin hänen alkuperäinen uskomus ”olen hyvä kaikissa mailapeleissä” murtuu ja ihmiselle tulee mahdolliseksi vaikkapa osallistua häntä itseään paljon nuoremman ihmisen pitämälle golfkurssille. Kehittävän oppimisen vuoksi kyseinen henkilö saavuttaa viikossa saman osaamisen golfissa, johon normaalin oppimisen kautta olisi voinut mennä aikaa vuosia tai koko elämä.

Huomautus: mielenkiintoisena huomautuksena voidaan nostaa esille asia, että yllä olevassa esimerkissä henkilön uskomus ”olen hyvä kaikissa mailapeleissä” oli näennäisesti positiivinen ja häntä itseään tukeva, mutta koska uskomus ei kuitenkaan ollut totta, siitä olisi helposti voinut muodostua este uuden asian oppimiselle.

Kehittävään oppimisen tueksi voidaan nostaa kysymyksiä kuten:

  • Mitkä ovat ennakkoluuloni ja asenteeni tätä asiaa kohtaan?
  • Millä muilla tavoilla voisin ajatella tästä asiasta?
  • Millä tavalla omat ennakkoluuloni ja uskomukseni voisivat tukea ongelmaa ja edesauttaa sen säilymistä?
  • Miksi tämä tilanne on edelleen olemassa tällaisenaan?

Nyt kun olet jo alkanut oppimaan asioita oppimisesta, pystytkö hahmottamaan johtoajatusta viisaudesta, jonka mukaan ennen oppimista kannattaa ensin opetella oppimaan? Kuinka paljon parempia tuloksia jo pelkästään sillä saakaan aikaan, kun pysyttelee tietoisesti oikealla oppimisalueella ja jatkuvasti tähtää nimenomaan kehittävään oppimiseen.

FacebookTwitterGoogle BookmarksLinkedinPinterest

Sivustolla on käytössä muutama eväste (vain kävijämäärien analysointiin ja käyttökokemuksen parantamiseen, ei myyntiin tai markkinointiin liittyen).