Metamallin laajennos

Metamallin laajennos on Totuuden talossa kehitetty NLP-malli, joka on julkaistu kirjassa Kaiken ja Ei-minkään Teoria (2016). Tämä oppitunti onkin melko suoraa lainausta kyseisestä kirjasta. Metamallin laajennos täydentää perinteisen NLP:n metamallin, joka on jättänyt itsensä ulkopuolelle yhden perustavanlaatuisen mielenoikun. Metamallin mukaisesti ihminen poisjättää, yleistää ja vääristää tietoa ajatuksissaan, mutta metamalli on lainkaan huomioi sitä mahdollisuutta, että ihminen voi myös mielivaltaisesti lisätä jotain tietoa ajatteluunsa. Lisäys-ominaisuuden lisäksi metamallin laajennos esittää yksinkertaistamisen ja totuutena esittämisen taidot. Jotta ihmisen ajatuksista todella päästään kartalle, tulee nämä kaikki ominaisuudet ottaa huomioon.

Metamallin laajennos on ensisijaisesti hengellisen NLP:n malli ja työkalu. Henkisen tiellä, tai Totuuden tiellä tulee jossain vaiheessa vastaan tilanteita, jolloin omaa mieltä todella käymään läpi ankaralla kädellä. Metamallin laajennos pyrkii kyseenalaistamaan järjentason syvärakenteita. Mallin tarkoituksena on auttaa ihminen ulos taikauskosta, eli symbolisen väärän profeetan pauloista. Jossain vaiheessa Totuuden tiellä enää mikään muu perimmäinen totuus ei ole riittävä.

 

Määritelmä 39. (Metamallin laajennos)

Metamallin laajennos (extended meta model) on joukko kielellisiä rakenteita ja kysymyksiä, joilla tunnistetaan ihmisen yksilöllinen tapa i) lisätä, ii) yksinkertaistaa ja iii) esittää totuutena asioita ajatuksissaan. Metamallin laajennos sisältää 13 rakennetta, jotka sijoittuvat kolmeen yllä olevaan kategoriaan.

 

I Lisääminen (additions)

 

I.1 Yksinkertainen lisääminen (simple additions)

Informaatiota on mielivaltaisesti lisätty.

Esimerkki: ”Henkilökohtaisen kasvun kannalta tämä on tärkeää.”

Kysymys: Hae lisätietoa avoimella kysymyksellä. ”Miten erityisesti tämä liittyy henkilökohtaiseen kasvuun?”

 

I.2 Liian tarkka viitekehys (superspecified referential index)

Jotain on tapahtunut ja jostain syystä on liiankin tarkasti selvillä, kuka sen teki ja ketä se kosketti.

Esimerkki: ”Osaan selittää teille pikkutarkasti, mitä ihmeitä Jeesus teki ikävuosina 13–29.” ”Herra ”se ja se” teki lauantaina 22.2. viime vuonna aamupäivästä virheen ollessaan yksin työvuorossa ja toimiessaan osastomme vastuuhenkilönä.”

Kysymys: Odota rauhallisesti koko tarinan päättymistä, ja sen jälkeen harhauta ajatukset esimerkiksi kysymällä, mikä on äitisi tyttönimi. Tämän jälkeen pyydä toistamaan sama tarina uudelleen. Jos tarina on täsmälleen sama pikkutarkkoja yksityiskohtia myöten, on se ehkä ulkoaopeteltu, ja viittaa valheeseen. Sama pätee esimerkiksi poliisikuulusteluissa: jos kaksi todistajaa antavat täsmälleen saman lausunnon, on aihetta epäillä kuulusteltavien sopineen yhdessä etukäteen, mitä tullaan sanomaan.

 

I.3 Liian tarkka verbi (superspecified verb)

Jotain tehdään, ja se miten se tehdään, on liiankin hyvin selvillä.

Esimerkki: ”Minä manifestoin epäitsekkäästi Jumalan ilmoitusta.” ”Minä ihmeparansin hänet.”

Kysymys: Selvitä, mistä johtuu tarve kuvata niin tarkasti miten ja kenen valtuutuksella tätä tekoa on suoritettu. Voit kysyä: ”Tarkalleen ottaen mistä tiedät manifestoineesi ja toteuttaneesi juuri Jumalan tahtoa?” ”Onko tämä teko aina ja kaikissa olosuhteissa tehtynä Jumalan tahto, vai onko siinä tulkinnanvaraa?” ”Miksi sinun piti ihmeparantaa hänet, eikö pelkkä parantaminen olisi riittänyt?”

 

I.4 Keksitty vertailu (imaginary comparison)

Luodaan itse mitta-asteikko ja vertailukohdat, jotka eivät perustu todellisuuteen (tai pyhiin kirjoihin).

Esimerkki: ”Itsetyydytin, tein syntiä.” ”Jumala pyhitti käyttämäni keinot, jotta pääsisin päämäärääni.” ”Poltan ja juon, koska se on oikea tapa rentoutua.” ”Jos et lahjoita rahaa yhteisöllemme, et ole siinä tosissasi mukana.” ”Se on paras, joka kärsii eniten.”

Kysymys: Selvitä vertailun perusteet ja vertailukohdat. Kestääkö luotu vertailukohta tieteellisen ja pyhien kirjojen valossa tehdyn tarkastelun? Voit kysyä: ”Tarkalleen ottaen missä pyhässä kirjassa/tieteellisessä artikkelissa itsetyydytys on yhdistetty syntiin?” ”Koska Jumala on kaikille ihmisille sama, mitä tapahtuisi, jos hän pyhittäisi kaikkien ihmisten keinot, jotta he pääsisivät päämääriinsä?” ”Mitä muuta luomaasi lakiin kuuluu, siis siihen lakiin, jonka mukaan polttaminen ja juominen on oikea tapa rentoutua?” ”Miksi ja minkä ohjesäännön mukaan tarkalleen ottaen samaistatte minut ja rahan toisiinsa?” ”Minkä uskonnon tai ajattelumallin pohjana on loputtoman ja päämäärättömän kärsimyksen ihannointi?”

 

I.5 Väärä tuomitseminen (false judgement)

Ihminen on korottanut itsensä tai muun auktoriteetin tuomitsemaan muita ja luottaa tähän arvosteluun sokeasti.65

Esimerkki: ”Opettajamme/Gurumme mukaan tuo on väärin.” ”Saamani tiedon ja ymmärryksen mukaan tämä on oikein, eikä sitä koskaan tule kyseenalaistaa.” ”Olen valaistunut ihminen.” ”Minä osaan luonnonlait, te muut ette vain ymmärrä niitä.”

Kysymys: Selvitä, kuka on tekemässä tuomitsemista ja mitkä pyhät kirjat ja lainsäädännöt ovat hänen standardinsa. Onko kyseessä valaistunut ihminen, ja jos on, mitä tuo ihminen hakee tuomioillaan. Voit kysyä: ”Onko mahdollista, että et ole vielä kokonaan valaistunut ihminen, ja jos et ole, onko mahdollista, että tunteesi ja järkesi ovat vielä epätäydelliset?” ”Mikä on antamasi todistus valaistumisesta?” tai voidaan kysyä vastakysymys: ”Osaatko nyt tulkita kaikki pyhät kirjat ja luoda maailman ajatuksissasi?” ”Jos sinä osaat luonnonlait, ja minä haluan ymmärtää niitä, varmasti saat minut ymmärtämään ne.”

 

65 Kyseessä on Dunning-Kruger-vaikutus, eli ylivertaisuusvinouma ja tässä yhteydessä Jumalasta/Hengestä saatuun tietoon liittyen. Aihe liittyy vesikasteessa tulevaan ”profetian päähän”, sillä ilman tuskaista tulikastetta profeetta ei pysty tunnustamaan, ettei hän vielä tiedäkään kaikkea, ja että hänen oma persoonansa on edelleen mukana vääristämässä tietoa. Jos ihminen ei halua lukea pyhiä kirjoja väittäen niitä väärin käännetyiksi tai muuten epäolennaisiksi ,tai jos ihminen ei kykene omaksumaan tieteellistä ajattelutapaa todistaakseen pitävästi Jumalan puolesta, on hän mitä todennäköisimmin edelleen väärän profeetan vaikutuksen alaisena.

 

II Yksinkertaistaminen (simplifications)

 

II.1 Yksinkertaistamisen yleispätevät sanat (universals of simplifications)

Sanoja kuten ”aina”, ”ei koskaan”, ”kaikki” ja ”ei kukaan” käytetään kuin aina olisi olemassa jokin poikkeus, eli kuin perimmäistä totuutta ei olisikaan mahdollista lähestyä.

Esimerkki: ”Kaikilla ihmisillä on oma henkilökohtainen totuutensa./Kukaan ei voi koskaan tuntea perimmäistä totuutta.” ”Kukaan ei voi kohdata Jumalaa.”

Kysymys: Nosta yleispätevä sana jalustalle. ”Ihanko kaikilla?” Liioittele asiaa tahallaan. ”Kyllä, varmasti jokainen ihminen osaa piirtää esim. ympyrän erilaiseksi.” Etsi vastaesimerkkiä: ”Pystytkö luomaan ajatuksissasi jonkin muun kellonajan kuin tämän hetken ajanmittausjärjestelmä antaa myötä?” ”Jos jokin asia todistetaan esim. matemaattisesti todeksi, onko saatu tulos kaikille erilainen ja mielivaltaisesti tulkittavissa oleva?”

 

II.2 Valinnanvapauden harhaa koskevat ilmaukset (modal operators of abundance)

Sanat kuten ”pitäisi” ja ”ei pitäisi”, ”täytyy”, ”on pakko” ja ”ei ole pakko” sisältävät valinnanvapauden harhaa 66 koskevan oletuksen. Tässä yhteydessä valinnanvapaus on siis ristiriidassa todellisuuden kanssa.

Esimerkki: ”Minun ei pidä syödä tai juoda, sillä voin elää pelkällä valoravinnolla.” ”Minun on pakko tehdä näin, jotta kehoni eläisi ikuisesti.”

Kysymys: Haasta valinnanvapauden harha: ”Mitä tapahtuisi, jos pieni vauva eläisi vain valoravinnolla, eikä äitinsä maidolla?” Kyseenalaista tarkoituksenmukaisuus: ”Tarkalleen ottaen miksi sinun tulee elää valoravinnolla, eikä tavallisella ravinnolla?” Haasta säännönmukaisuus: ”Miksi kehon pitäisi elää ikuisesti? Minusta sen ei pidä. Voisiko se olla persoonasi, joka pelkää kuolemaa ja siksi pakottaa sinut ihannoimaan ikuista elämää juuri tällä tavalla?” Toteuta haave ja kyseenalaista se: ”Kuvittele, että nyt kehosi elää ikuisesti, mitä se tarkalleen ottaen muuttaa?”

 

66 Valinnanvapauden harha tarkoittaa, että valitaan asia, joka ei ole mahdollista tai oleellista.

 

II.3 Mahdottomuutta koskevat ilmaukset (modal operators of impossibility)

Sanat kuten ”osaan”, ”en osaa”, ”voin” ja ”en voi” eivät noudata perimmäistä totuutta eli luonnonlakeja ja universaalia etiikkaa.

Esimerkki: “Osaan leijua ja lentää.” ”Voin kommunikoida enkelien ja vieraiden tähdistöjen edustajien kanssa.” ”En osaa enää elää normaalia elämää kokemusteni jälkeen.”

Kysymys: Pohdi väitteen oleellisuutta: ”Tekeekö tämä erityistaitosi sinusta paremman tai valaistuneen ihmisen?” Kyseenalaista väite ja kuvittele seuraukset: ”Mitä tapahtuisi, jos et osaisi, eli jos olisit vain tavallinen ihminen, joka on löytänyt totuuden sisältään, ilmenee se totuus sitten omissa ajatuksissasi missä muodossa tahansa?” Vertaile: ”Osaatko hengittää, osaatko kävellä, osaatko pohtia mikä on oikein ja mikä väärin? Jos osaat, olet jo hyvin pitkällä myös normaalissa elämässä.”

 

III Totuutena esittäminen (presenting the truth)

 

III.1 Yksinkertaistettu vastaavuus (simple equivalents)

Sama asia on yhdistetty tarkoittamaan kahta tai useampaa toteamusta, vaikka ne liittyvät eri sielun osien neurologisiin tasoihin.

Esimerkki: “Hän on profeetta/henkinen opettaja, joten hän saa… tai hän voi…”

Kysymys: Kyseenalaista vastaavuus: “Kuinka tarkalleen ottaen hänen profetoimislahjansa tarkoittaa, että hän on aina oikeassa tai että hänellä on oikeus tuomita muut?” Anna vastaesimerkki: ”Jeesuskin oli alun perin profeetta, mutta hän opetti nimenomaan, ettei muita tule tuomita, eikö?” Käännä asia ympäri. Uskooko puhuja, että hänen lausuntonsa pätee molempiin suuntiin: ”Tarkoitatko siis sitä, että jos joku voi tuomita muut, onko hän myös automaattisesti profeetta?” Päteekö väite väittäjään itseensä: ”Jos sinä voisit… tai saisit…, olisitko sinä profeetta tuolla perusteella?”

 

III.2 Denominalisaatio (denominalization)

Yksi substantiivi on muutettu prosessiksi asioita, joiden totuudenmukaisuus on kyseenalaista.

Esimerkki: “Valaistuminen tarkoittaa, että ihminen voi kävellä veden päällä, parantaa kaikki maailman ihmiset ja tehdä mitä haluaa.” ”Itsetuntemus on kallis prosessi, johon kuuluu sitä, tätä ja tuota.”

Kysymys: Pohdi yksittäisten verbien oleellisuutta itse substantiiviin: ”Jos epäonnistut kävelemään veden päällä, eikö sinulla ole mitään mahdollisuutta valaistua?” JA ”Voisiko veden päällä käveleminen olla myös symbolinen teko?” Kyseenalaista koko prosessi: ”Eikö kukaan ole koskaan muistiin kirjoitetussa historiassa oppinut tuntemaan itseänsä ilmaiseksi?” ”Miten esim. Jeesus, Buddha, Krishna ja Laotse tulivat toimeen ilman tätä kallista prosessia?”

 

III.3 Ajatustenkirjoitus (mind writing)

Toisen henkilön sisäiseen tilaan vaikutetaan ilman lupaa tai eettisiä perusteita, tai opetetaan toisen ihmisen sisäisen tilan tarkoittavan jotain valheellista asiaa.

Esimerkki: “Koska olet syntinen ja Jumala ei voi rakastaa sinua, sinun tulee antaa almuja/lahjoituksia.” ”Pelkkä uskosi pelastaa sinut.” ”Sinulla on juuri nyt vaikeaa, sillä tähdet ovat väärässä sijainnissa, mutta minä voin auttaa sinua.”

Kysymys: Kysy todisteita: “Mistä sinä tiedät, ettei Jumala rakasta minua, ja miten tarkalleen ottaen lahjoitusten tekeminen auttaa minua pääsemään Jumalan suosioon tai vapautumaan synneistäni?” Kyseenalaista väitteen alkuperä: ”Kuka on opettanut pelkän uskon pelastavan minut?”67 ”Miten tarkalleen ottaen tähtien sijainti vaikuttaa kulkemiseeni Totuuden tiellä?”

 

67 Huom. tässä esimerkiksi Jeesus opettaa vain i) uskon ja ii) totuuden tekojen tekevän ihmisestä Jumalan Lapsen (ks. Kaiken ja Ei-minkään Teorian Määritelmä 18.).

 

Huom. käänteinen ajatustenkirjoitus

Henkilö olettaa muiden osaavan (ja heidän tulee) kirjoittaa hänen ajatuksiaan ja hän käyttäytyy sen mukaisesti.

Esimerkki: ”Turhaahan minä itse teen mitään, sillä vapahtaja on tulossa.” ”Terapeuttini parantaa minut.”

Kysymys: Haasta tuleva kokemus: ”Kun et ole tehnyt mitään itse, ja vapahtaja tulee, miten tarkalleen ottaen ajattelet hänen suhtautuvan sinuun?” Kenellä on vastuu: ”Pidätkö vapahtajaa/terapeuttia vastuussa sinun omasta elämästäsi, ajatuksistasi ja teoistasi?” Nosta ajatus uudelle tasolle: ”Mistä tarkalleen ottaen tiedät, milloin vapahtaja on tullut, mitä jos (kuten esim. Jeesus opettaa) vapahtaja on jo tullut?”

 

III.4 Seuraus-syy-suhde (effect-cause)

Henkilö olettaa oman tunnetason tai käyttäytymisen automaattisesti seuranneen toisen henkilön käyttäytymisestä tai jostain muusta asiasta.

Esimerkki: “Hän parani, se johtui siitä, että rukoilin hänen puolestaan.” ”Minulla on paha mieli, jotain pahaa tulee tapahtumaan/on jo tapahtunut läheisilleni.”

Kysymys: Kysy suoraa seuraus-syy suhdetta: ”Miten tarkalleen ottaen sinun rukouksesi paransi hänet?” Tutki muut mahdollisuudet: ”Eli sinä paransit hänet ajatuksesi voimalla. Onko Pyhällä Hengellä, joka toimii myös ihmisen sisäisenä elinvoimana, mitään mahdollisuuksia parantaa ihmistä itseään aivan luonnollisesti?” Kyseenalaista tunne: ”Ovatko koskaan tunteet pettäneet valaistumatonta sielua?”

 

Huom. käänteinen seuraus-syysuhde

Oletetaan toiselle perusteeton vastuu omasta tunnetilasta ja käyttäytymisestä.

Esimerkki: “Minulla on huono mieli, hänen on täytynyt tehdä minulle jotain.”

Kysymys: Kysy tarkalleen, miten toinen asia johtaa toiseen asiaan: ”Miten luulet tarkalleen ottaen hänen tehneen sinulle huonon mielen?” Tutki vaihtoehtojen olemassaoloa: ”Oliko sinulla koskaan ennen tuon ihmisen tuntemista huono mieli? Johtuiko se jo silloin hänestä?” Oleta henkilön itse valinneen tuntea, kuten hän tuntee: ”Onko sinulla mahdollisuutta omilla tunteillasi tehdä itse itsellesi paha mieli, vai tarvitaanko siihen välttämättä toisen ihmisen loitsuja tai pahoja tekoja?”

 

III.5 Valheelliset ennakko-oletukset (false presuppositions)

Perusteeton ja rajoittava tai perusteltu ja rajoittamaton olettamus on nostettu esiin, mutta se on valhe.

Esimerkki: “Jos Jumala ilmoittaa sinulle itsensä, olet muita ihmisiä parempi” ”Jos enkelit puhuvat sinulle, olet kotoisin kaukaiselta tähdeltä.” ”Jos ihminen on kosketuksissa korkeampaan tietoisuuteen, se tapahtuu juuri tällä ja tällä tavalla.”

Kysymys: Esitä ennakko-oletus suoraan takaisin: ”Luuletko, että Jumala kohtelee ihmisiä epätasa-arvoisesti?” Esitä ennakko-oletus ja haasta se: ”Oletko varma, etten voi olla millään muulla tavalla yhteydessä korkeampaan tietoisuuteen? Minä voin, ja sen puolesta todistaa tämä ja tämä.”

 

Päätelmät metamallin laajennoksesta

Perinteisen metamallin ensisijainen tehtävä on auttaa ihmistä hahmottomaan ja tuntemaan omia ajatuksiaan sekä itselleen ominaisia ajattelutapoja. Kun huomaa omat taipuvaisuutensa esimerkiksi poisjättämiseen tai yleistämiseen, on huomattavasti helpompaa kyseenalaistaa omia ajatuksiaan reaaliajassa – sitä on konkreettinen tietoisuuden esiintulo. Kun ihmisen oma järjenääni tuo esiin ajatuksen ”minä osaan tämän”, voi ajatuksistaan heti etsiä lisätietoja, kuten ”mistä tiedän osaavani tämän?”, ”mikä tämä on?”, ”mihin tai keneen verrattuna osaan tämän, ja kuka erityisesti ei osaa tätä?” jne. Ja juuri tässä on metamallin voima: se auttaa havainnoimaan, eli tuntemaan omia ajatuksia.

 

Metamallin laajennoksen ensisijainen tehtävä on auttaa ihmistä kyseenalaistamaan ja kieltämään omia ajatuksiaan sekä muihin kuin perimmäiseen totuuteen pohjaavia ajattelutapoja. Kun huomaa omat tai esimerkiksi itseensä vaikuttavien ihmisryhmien taipumukset ajatella jotain kaavoja ja uskomuksia noudattaen, on huomattavasti helpompaa hahmottaa oman sielun todellista syy-seuraus-kaaviota. Metamallin laajennos auttaa ihmistä siis lopulta tunnistamaan oman sisäisen narsistin vaikutuksia mielessään. Tässä yhteydessä narsistia kuvataan erityisesti symbolilla väärä profeetta, joka kaikin keinoin yrittää luoda ihmisestä ylivertaista ja muita parempaa yksilöä, jonka tehtävä olisi sitten jakaa tätä omaa henkistä perintöään kaikille maailman kansoille. Ihmisellä on myös valtava kiire jakaa tätä puhdistumatonta, ja vielä hyvin vahvasti ihmisen persoonan sävyttämää tietoa, jotta se myöhemmin muodostuisi mahdollisimman suureksi esteeksi jatkokehitykselle. On valtavan paljon helpompaa tunnustaa itselleen olleensa väärässä tai liikkeellä puutteellisin tiedoin kuin tehdä sama synninpäästö satojen tai tuhansien ihmisten edessä.

 

Metamallin laajennosta kannattaa käyttää hyödyksi samalla, kun kehittää itselleen järkiluovuutta. Järkiluovuuden työkalut metamallin ja sen laajennoksen suhteen ovat 1) poista tai lisää, 2) yleistä tai yksinkertaista, ja 3) vääristä tai esitä totuutena jokin ajatus tai ajatusrypäs. Järkiluovuuden rakennusvaiheeseen kuuluu jo melko syvällinen totuuden tunteminen. Siksi ihmisen mielelle on jo itsestään selvää, että kaikki ajatukset on mahdollista ja suotavaa myös todistaa, eli näyttää tietoisesti toteen.

FacebookTwitterGoogle BookmarksLinkedinPinterest

Sivustolla on käytössä muutama eväste (vain kävijämäärien analysointiin ja käyttökokemuksen parantamiseen, ei myyntiin tai markkinointiin liittyen).