Rytmin laki

Rytmin lain mukaan jokainen asia voidaan mitata edestakaisessa liikkeessä, sisään-virtauksessa ja ulosvirtauksessa, nousuvedessä ja laskuvedessä, heilahdusliikkeessä eteenpäin ja taaksepäin, kuin heilurissa. Lain mukaan jokaisella vastinparilla on oma rytminsä, jopa navoilla, ja siksi rytmi liittyy läheisesti Polariteetin lakiin. Voidaan ajatella, että tämä laki mahdollistaa siirtymisen navalta toiselle, ja ei välttämättä suoraan vastakohdasta toiseen, vaan myös niiden välille. (Kybalion)

Pohtiessasi rytmin lakia huomioi myös esimerkiksi musiikin rytmi, vuodenaikojen vaihtelu sekä sini ja kosini -käyrät matematiikassa. Rytmin laki viittaa määritelmänsä kautta oikeastaan kuitenkin eniten asioihin, jotka voidaan määritellä matemaattisesti syklissä ja piirtää esimerkiksi ympyräksi tai tarkemmin sanottuna ellipsimuotoon. Ellipsien avulla voidaan kuvata syklejä, jotka vuorostaan muodostavat rytmin (esim. 3 sykliä tunnissa). Rytmin laki on hyvin läheisesti kytköksissä värähtelyyn ja liikkeeseen.

Kuva 1. Matematiikasta tutut sini ja kosini käyrät. Käyrät kuvaavat rytmiä, jos x-akselille annetaan arvoksi aika (t) ja y-akselille vaikkapa jokin tapahtuma (s). Jos sijoitamme talven y:n arvolla -1 ja kesän arvolle 1, huomaamme, miten käyrät kuvaavat vuodenaikojen vaihtelua.

Kuva 2. Vuodenaikojen rytmi

Kuva 3. Vuorokauden ajat vaihtuvat rytmin lain mukaan

Ihmisen biologinen kello

Jokaisella ihmisellä on biologinen kello, joka määrää hänen rytminsä. Biologinen kello ei ole kuitenkaan mikään yksittäinen asia, vaan siihen kuuluu hyvin monia erilaisia rytmejä aina sydämen lyönneistä ihmisen fyysisiin ja henkisiin kehitysvaiheisiin. Oheisessa kuvassa on lueteltuna erilaisia rytmejä, joita biologisen kellon voi ajatella sisältävän. Vaikka biologinen kello toimii pääosin tiedostumattomassa mielessä, voi kellosta kuitenkin tulla tietoiseksi ainakin jossain määrin.

Kuva 4. Ihmisen biologinen kello pyörittää erilaisia rytmejä ihmisen tiedostumattomassa mielessä.

Ihmisen biologinen kello voi edistää tai olla jäljessä. Kello voi myös olla harmoniassa tai ristiriidassa perheenjäsenten kellojen kanssa, tai vaikkapa luonnon ja yhteiskunnan kanssa. Ihmisen biologinen kello on läheisessä suhteessa valoon, ja sen vuoksi myös aivoissa sijaitsevaan käpyrauhaseen.

Lisätietoja aiheesta:

Artikkeli käpyrauhasesta ja sen kytköksestä sisäiseen kelloon (https://mielenihmeet.fi/kapyrauhanen-mielemme-arvoitus/)

Ultradiaaninen rytmi (https://houseoftruth.education/fi/opetus/verkkokampus/kurssit/reikin-perusteet-ii/ultradiaanisen-rytmin-tekniikka)

Tieteellinen artikkeli ihmisen biologisesta kellosta (https://www.duodecimlehti.fi/duo90152)